Ida Bukarestissa

Romania_Ida_tausta

Ida Ettanen on kevään 2014 abiturientti, joka valmistui Tampereen lyseon lukion IB-linjalta. Hän opiskelee lääketiedettä Bukarestin Carol Davila -yliopistossa. Kysyttäessä miten Ida päätyi opiskelemaan ulkomaille, hän toteaa, ettei Suomi koskaan ollut hänelle se ensimmäinen vaihtoehto. Ida mietti myös muita ulkomaisia yliopistoja, mutta perheen Romanian kontaktit ja opiskelun edullisuus (n. 5000 €/lukuvuosi) ratkaisivat valinnan lopulta Romanian eduksi.

Romanian opetusministeriö tekee hakupapereiden perusteella päätöksen opiskelijoista, jotka hyväksytään tekemään pääsykoe. Pääsykoetta varten on matkustettava Bukarestiin. Aiemmista vuosista poiketen pääsykoe oli keväällä 2014 englanninkielen TOEFL-kielikoe sen sijaan, että olisi testattu perinteisempiä lääketieteen aloja, kuten anatomian ja fysiologian hallintaa. Kansainvälinen kielikoe ei tuottanut IB-lukiota käyneelle Idalle vaikeuksia ja opiskelupaikka avautui Idan toiveiden mukaisesti Carol Davilan yliopistosta.

Idan vuosikurssilla on noin 200 opiskelijaa, joista ylivoimaisesti suurin osa on ulkomaisia opiskelijoita. Ida on tietääkseen yliopistonsa ainoa suomalainen.

Ida kehuu opettajiaan erittäin asiantunteviksi, ja arvelee opetuksen olevan Suomen tasoa. Mukavana eroavaisuutena romanialaisen ja suomalaisen yliopisto-opetuksen välillä Ida mainitsee, että perinteisten lääketieteen opintojen lisäksi opetusohjelmaan sisältyy liikuntatunteja, markkinointia ja romanian kielen opiskelua.

Yliopiston tilat ovat Idan mukaan kauniit, koristeelliset ja riittävän toimivat, mutta eivät välttämättä yhtä modernit kuin suomalaisissa yliopistoissa. Erona suomalaisiin yliopistoihin on myös se, että opiskelijoiden ruokailuun ei ole juurikaan panostettu, vaan opiskelijat tuovat omat eväänsä tai ostavat jotain pientä läheisestä kioskista. Hyvällä säällä eväät syödään läheisen puiston penkillä.

Idan lukujärjestys sisältää 34 tuntia opetusta viikossa ja lisänä tulevat kotiläksyt. Lääketieteen opiskelija ei selviydy Romaniassa, kuten ei Suomessakaan, vähäisellä työmäärällä.

Ida pitää ulkomailla asumisesta, mutta ei suunnitelle ainakaan tällä hetkellä jäävänsä Bukarestiin pysyvästi.

Niille suomalaisille jotka harkitsevat opiskelupaikan hakemista Romaniasta Ida neuvoo olemaan sisukas ja kärsivällinen – näitä ominaisuuksia tarvitaan erityisesti byrokratiaviidakosta selviämiseen!

Ida kertoo auttavansa mielellään niitä suomalaisopiskelijoita, jotka harkitsevat hakevansa Carol Davilan yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä. Idan yhteystiedot saa lähetystöstä pyydettäessä.

Sagal ja Amanda Cluj-Napocassa

Romania_Sagal_ja_Amanda

Espoolainen Sagal Abdikarim (21 v.) ja ruotsinsuomalainen Amanda Hoempler (26 v.) Tukholmasta valitsivat pohjoismaalaisille vähemmän kuljetun polun lääkäriopinnoilleen ja tulivat opiskelemaan Cluj-Napocan kaupunkiin Transilvaniaan, Romaniaan. Nuoret naiset opiskelevat toista vuotta UMF-yliopistossa (University of Medicine and Pharmacy, Cluj-Napoca) englanninkielisellä lääketieteen linjalla.

Sagal kertoi hakeneensa kerran Suomessa lääketieteelliseen, mutta tiedekunnan ovet eivät tuolloin avautuneet. Pääsykokeissa hän oli keskustellut erään naisen kanssa, joka haki jo viidettä kertaa sisään. Tämä sai Sagalin päättämään, ettei hän halua päätyä samaan tilanteeseen. Niinpä hän ryhtyi saman tien pohtimaan vaihtoehtona opintoja ulkomailla.

Ensin hän tutkaili maineikkaitten amerikkalaisten ja brittiläisten yliopistojen opinto-oppaita, mutta usein niiden lukukausimaksut olivat päätähuimaavia. Cluj-Napocaa hänet sai miettimään hänen ruotsalainen serkkunsa, joka oli valmistunut lääkäriksi juuri sieltä. Sagalin päästyä sisään serkku pystyikin antamaan hänelle paljon vinkkejä mm. käytännön asioiden hoidosta Cluj-Napocassa. Sagalia rohkaisi myös se, että hänen serkkunsa oli työllistynyt välittömästi Ruotsiin palattuaan valmistumisensa jälkeen. Koska Romania on EU-maa, on siellä hankittu lääkärinpätevyys voimassa sellaisenaan myös Suomessa (ja Ruotsissa).

Amanda oli puolestaan puntaroinut opintopaikkaa valitessaan Latvian ja Romanian välillä. Hän päätyi Romaniaan, koska arveli UMF:n olleen riikalaista yliopistoa parempi, uskoi romanian kielestä (romaanisena, italian kieltä lähellä olevana kielenä) olevan enemmän hyötyä kuin latviasta. Myös lukuvuosimaksut olivat Riikaa edullisemmat.

UMF:ssä on kolme linjaa lääketieteen opiskelijoille: romanian-, englannin- ja ranskankieliset. Vuonna 2013 romaniankieliseen ohjelmaan otettiin 300, englanninkieliseen 200 ja ranskankieliseen 100 opiskelijaa. Lukuvuosimaksu on 5000 euroa. Englanninkieliselle linjalle pääsee tällä hetkellä sisään noin puolet hakijoista. Hakijoilta katsotaan ylioppilastodistus ja lukion päästötodistus, mutta varsinaista pääsykoetta ei ole.

Vaikka sisäänpääsy on kotimaata helpompaa, eivät opinnot sitä ole. Opetusta molemmat pitävät korkealaatuisena ja myös hyvin vaativana - päivät venyvät helposti pitkiksi. Kaikki eivät pysykään kelkassa vaan jotkut keskeyttävät opintonsa. Samaten jotkut joutuvat uusimaan kurssejaan niin, että valmistuvat kurssitovereitaan hitaammassa tahdissa. Suullisia tenttejä molemmat naiset pitävät pahoina, sillä opiskelija joutuu tällöin monihenkisen raadin eteen tentattavaksi. Jotkut kuulemma jännittävät näitä tilanteita niin paljon, että pyörtyvät tentistä selvittyään.

Kolmannen vuoden päätteeksi opiskelijoille järjestetään romanian kielen testi, jossa heidän täytyy osoittaa riittävän hyvä romanian kielen taso selviytyäkseen kliinisestä harjoittelusta romanialaisessa sairaalassa. Aivan täydellistä kielitaidon ei toki tarvitse olla.

Opiskelukaupunkina Cluj-Napoca on molempien mielestä hauska ja mukavasti kansainvälinen. Cluj-Napocaa voisi kuvata Romanian Turuksi: vanha ja perinteinen opiskelukaupunki, joka on eri arvioiden mukaan Romanian toiseksi tai kolmanneksi suurin kaupunki. Opiskelijoita tulee kaikkialta maailmasta ja erinäköisiin ihmisiin on kaupungissa totuttu. Ylemmillä englanninkielisillä vuosikursseilla opiskelijoista valtaosa on ruotsalaisia, nyt saksalaisten osuus on alkanut nousta. Sagal on tietääkseen ainoa suomalainen lääketieteen opiskelija tällä hetkellä, mutta katsoo että joukkoon mahtuisi mainiosti lisää suomalaisia.

Sekä Sagal että Amanda uskovat palaavansa opintojen jälkeen kotimaihinsa Suomeen ja Ruotsiin työskentelemään. Opiskelua ulkomailla he pitävät loistavana kokemuksena - myös sen vuoksi, että tällöin joutuu itsenäistymään ja ottamaan vastuun itsestään eri tavalla kuin kotimaassa. Kumpikaan ei ole katunut sitä, että valitsi Romanian opiskelupaikakseen. Molemmat tosin myöntävät, että ovat välillä miettineet, tulevatko he pärjäämään vaativissa opinnoissaan. Kovan työn avulla he ovat kuitenkin selvinneet hienosti eteenpäin. Kysyttäessä mitä suomalaisille ja ruotsalaisille opiskelupaikan pähkäilijöille voisi antaa neuvoksi, vastaavat he kuin yhdestä suusta: tulkaa Clujiin!

Juttu julkaistu alun perin Suomen Bukarestin suurlähetystön verkkosivuilla.