Pääsyvaatimukset

Pohjoismainen korkeakoulusopimus turvaa kaikille pohjoismaalaisille mahdollisuuden hakea julkiseen korkeakoulutukseen Pohjoismaissa samoin tai vastaavin ehdoin kuin maan kansalaiset. Opiskelu ruotsalaisessa korkea-asteen oppilaitoksessa edellyttää yleisen korkeakoulukelpoisuuden (grundläggande behörighet) ja joillakin aloilla myös erityisen korkeakoulukelpoisuuden ehtojen (särskild behörighet) täyttämistä.

Yleinen korkeakoulukelpoisuus

Yleisen korkeakoulukelpoisuuden (grundläggande behörighet) ehdot Ruotsin korkeakouluissa täyttyvät, jos hakijalla on

korkeakoulukelpoisuus Suomessa ja
hän on suorittanut vähintään kolmen vuoden lukio-opinnot ruotsin kielessä (vähintään 5 kurssia) tai näitä vastaavat opinnot.
lisäksi hakijoiden edellytetään hyväksytysti suorittaneen englannin kielessä

A-kielenä vähintään 6 kurssia tai
B1/B2-kielenä vähintään 7 kurssia tai
opiskelijalla on muuta kautta saavutettu kielitaitotaso, joka vastaa yllämainittuja kriteerejä.

Keväällä 2010 tai myöhemmin lukionsa päättäviltä vaaditaan myös tietty määrä hyväksytysti suoritettuja matematiikan opintoja. Käytännössä tämä matematiikan kurssivaatimus kuitenkin toteutuu kaikilta suomalaisen lukion suorittajilta, eli lyhyt matematiikka on riittävä yleiseen korkeakoulukelpoisuuteen.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tietyissä oppiaineissa on erityisiä kelpoisuusvaatimuksia - ks. kohta "särskild behörighet" alla.

Nämä vaatimukset koskevat kaikkea korkea-asteen koulutusta Ruotsissa. Myös 3-vuotisen ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat hakea ruotsalaisiin korkeakouluihin, jos he täyttävät ruotsin kielelle asetetut vaatimukset.

Yleinen korkeakoulukelpoisuus on myös niillä opintojen alkamisvuonna vähintään 25 vuotta täyttäneillä, jotka ovat olleet

vähintään neljä edeltävää vuotta koko- tai puolipäivätyössä ja
jotka täyttävät ruotsin ja englannin kieliä koskevat vaatimukset.

Kielivaatimukset on määritelty vastaamaan lukio-opintojen määrää ja tasoa. Työkokemuksen perusteella hakevien hakijoiden on suoritettava myös korkeakoulukelpoisuutta mittaava högskoleprovet.

Hakuväylät

Ruotsin korkeakoulujen hakuväylät uudistuvat 2010 yhteishausta alkaen. Suomalaishakijat sekä muut pohjoismaalaiset (poislukien ahvenanmaalaiset sekä IB-lukion suorittaneet) eivät enää kilpaile opiskelupaikoista samassa hakuryhmässä ruotsalaisten kanssa. Suomalaishakijat kuuluvat kevään 2010 yhteishausta alkaen ulkomaalaisilla todistuksilla hakijoiden ryhmään - Betygsurval - urvalsgrupp III.

Högskoleprovet-kokeen suorittaneet suomalaiset voivat kuitenkin edelleen kilpailla opiskelupaikoista myös valintaryhmässä Provurval.

1) Betygsurvalet eli todistusten perusteella haku (urvalsgrupp III)

Todistusten perusteella ruotsalaisiin korkea-asteen oppilaitoksiin hakevien valinta tapahtuu lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Valinnassa huomioidaan päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo ja ylioppilastodistuksen yleisarvosana. VHS laskee ulkomaalaisille hakijoille todistusten perusteella vertailuluvun (jämförelsetal), jonka perustella hakija kilpailee opiskelijavalinnassa.

2) Provurvalet eli valintakokeen perusteella haku

Hakija voi tulla valituksi myös valintakoeryhmän kautta, mikäli hänellä on voimassaoleva högskoleprovet-tulos ja hän täyttää muut koulutusohjelman/ -kurssin valintakriteerit. Tässä valintaryhmässä voi saada pisteitä myös työkokemuksesta, jos on työskennellyt vähintään 5 vuoden ajan vähintään puolipäiväisesti.

Lääketieteellisillä ja joillain taiteiden ja musiikin aloilla saattaa vaihtoehtoisena valintamenettelynä olla myös kokeisiin ja haastatteluun perustuva menettely. Valintaperusteet vaihtoehtoisia valintamenettelyjä käyttävissä tiedekunnissa kannattaa tarkistaa aina suoraan tiedekunnilta.

Työkokemuksen tai ammatillisen tutkinnon perusteella korkeakouluun hakevat joutuvat hakemaan aina valintakoeryhmän kautta, jolloin hakijalla tulee olla suoritettu högskoleprovet.

Lisätietoja Studera.nu-palvelusta

Valintaryhmistä, yleisistä valintakriteereistä sekä vertailuluvun laskemisesta löydät lisätietoja osoitteesta www.studera.nu > Sök utbildning > Kommer jag in? Vertailuluvusta löydät tietoa myös VHS:n sivuilta www.vhs.se > Vad gör VHS > Utländska betyg > Uträkning av jämförelsetal.

Tämän sivun oikeasta laidasta löydät pdf-muodossa CIMOn laatiman yleisohjeen vertailuluvun laskemiseen suomalaisten lukiotodistusten perusteella. Vertailulukusi määrittelyyn tarvitset myös studera.nu -sivuilta löytyvän suomalaishakijoille tehdyn muuntotaulukon. Yksityiskohtaisissa kysymyksissä sinun tulee kääntyä yhteishaun järjestäjän (VHS) puoleen, vaikkapa studera.nu -palvelun kautta. Yhteydenottolomakkeen löydät kohdasta www.studera.nu > kontakt.

Huom. uuden 300-500 –skaalalla muodostettavan vertailuluvun perusteella on vaikea ennakolta arvioida sisäänpääsymahdollisuuksiaan aiempiin (ennen vuotta 2010 päättyneisiin) hakukierroksiin vertaamalla, koska valintamenettely on uudistunut sekä vertailuluvun skaalan että hakijaryhmien osalta. Lisäksi eri valintaryhmien kiintiöt eri koulutusohjelmissa tulevat muotoutumaan hakijamäärien perusteella. Omien sisäänpääsymahdollisuuksien arvointi helpottuneekin vasta muutaman ensimmäisen uusilla säännöillä suoritetun hakukierroksen lopullisten tulosten myötä.

Jos haet opiskelupaikkaa ammatillisen koulutuksen perusteella, vertailulukusi laskemiseen löytyy on-line -laskuri VHS:n sivuilta.

Erityiset pääsyvaatimukset

Erityisillä pääsyvaatimuksilla (särskilda behörighet) tarkoitetaan eri yliopistojen ja korkeakoulujen koulutusohjelmiin ja kursseihin sidottuja kelpoisuusvaatimuksia. Vaatimukset perustuvat lukiokursseihin. Ammattiin valmistaviin korkeakouluopintoihin (yrkesexamen) kuten esim. juristikoulutukseen on samat kelpoisuusvaatimukset Ruotsin kaikissa korkeakouluissa.

Yleisiin korkeakoulututkintoihin johtavissa koulutuksissa oppilaitokset päättävät itse, mitä erityisiä pääsyvaatimuksia ne hakijoille asettavat. Nämä vaatimukset selviävät yhteishakuun kuuluvien koulutuslinjojen osalta yhteishaun hakuoppaasta ja suoraan oppilaitoksiin haettavien koulutuslinjojen osalta oppilaitoksilta itseltään.

Erityiset kelpoisuusvaatimukset on ilmaistu Ruotsin lukiojärjestelmän omilla koodeilla, esim. MaD, FyA, ShA, SvB. VHS:n sivuilta löytyvistä taulukoista selviää, mitä suomalaisen lukion kurssimäärää/laajuutta kukin koodi vastaa. 2010 alkaen nämä kelpoisuusvaatimukset on lisäksi ryhmitelty koulutusalakohtaisesti 17 eri ryhmään (områdesbehörighet). Näistä löydät listan studera.nu -palvelusta ja VHS.n hakukatalogista.