Pääsyvaatimukset

Pohjoismainen korkeakoulusopimus turvaa kaikille pohjoismaalaisille mahdollisuuden hakea julkiseen korkeakoulutukseen Pohjoismaissa samoin tai vastaavin ehdoin kuin maan kansalaiset.

Opiskelu ruotsalaisessa korkea-asteen oppilaitoksessa edellyttää yleisen korkeakoulukelpoisuuden (grundläggande behörighet) ja joillakin aloilla myös erityisen korkeakoulukelpoisuuden ehtojen (särskild behörighet) täyttämistä.

Yleinen korkeakoulukelpoisuus

Yleisen korkeakoulukelpoisuuden (grundläggande behörighet) ehdot Ruotsin korkeakouluissa täyttyvät, jos hakijalla on

korkeakoulukelpoisuus Suomessa ja
hän on suorittanut vähintään kolmen vuoden lukio-opinnot ruotsin kielessä (vähintään 5 kurssia) tai näitä vastaavat opinnot.
lisäksi hakijoiden edellytetään hyväksytysti suorittaneen englannin kielessä

A-kielenä vähintään 6 kurssia tai
B1/B2-kielenä vähintään 7 kurssia tai
opiskelijalla on muuta kautta saavutettu kielitaitotaso, joka vastaa yllämainittuja kriteerejä.

Keväällä 2010 tai myöhemmin lukionsa päättäviltä vaaditaan myös tietty määrä hyväksytysti suoritettuja matematiikan opintoja. Käytännössä lyhyen matematiikan kurssien suorittaminen riittää yleiseen korkeakoulukelpoisuuteen.

Vaatimukset koskevat kaikkea korkea-asteen koulutusta Ruotsissa. Myös kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat hakea ruotsalaisiin korkeakouluihin, jos he täyttävät ruotsin kielelle asetetut vaatimukset.

Yleinen korkeakoulukelpoisuus on myös niillä opintojen alkamisvuonna vähintään 25 vuotta täyttäneillä, jotka ovat olleet

vähintään neljä edeltävää vuotta koko- tai puolipäivätyössä ja
jotka täyttävät ruotsin ja englannin kieliä koskevat vaatimukset.

Kielivaatimukset on määritelty vastaamaan lukio-opintojen määrää ja tasoa. Työkokemuksen perusteella hakevien hakijoiden on suoritettava myös korkeakoulukelpoisuutta mittaava högskoleprovet.

Erityiset pääsyvaatimukset

Erityisillä pääsyvaatimuksilla (särskilda behörighet) tarkoitetaan eri yliopistojen ja korkeakoulujen koulutusohjelmiin ja kursseihin sidottuja kelpoisuusvaatimuksia. Vaatimukset perustuvat lukiokursseihin.

Ammattiin valmistaviin korkeakouluopintoihin (yrkesexamen) kuten esim. juristikoulutukseen on samat kelpoisuusvaatimukset Ruotsin kaikissa korkeakouluissa.

Yleisiin korkeakoulututkintoihin johtavissa koulutuksissa oppilaitokset päättävät itse, mitä erityisiä pääsyvaatimuksia ne hakijoille asettavat. Nämä vaatimukset selviävät yhteishakuun kuuluvien koulutuslinjojen osalta yhteishaun hakuoppaasta ja suoraan oppilaitoksiin haettavien koulutuslinjojen osalta oppilaitoksilta itseltään.

Erityiset kelpoisuusvaatimukset on ilmaistu Ruotsin lukiojärjestelmän omilla koodeilla, esim. FyA, ShA, SvB. VHS:n sivuilta löytyvistä taulukoista selviää, mitä suomalaisen lukion kurssimäärää tai laajuutta kukin koodi vastaa. Koodia MaD ei ole VHS:n taulukossa, mutta jos olet suorittanut Suomessa pitkän matematiikan oppimäärän, MaD-vaatimus täyttyy.

Vuodesta 2010 alkaen kelpoisuusvaatimukset on lisäksi ryhmitelty koulutusalakohtaisesti 17 eri ryhmään (områdesbehörighet). Suomalaishakijoiden ei kuitenkaan tarvitse yleensä välittää niistä, sillä koulutusalaryhmät viittaavat suoraan ruotsalaiseen lukiokoulutukseen.

Hakuväylät

Kevään 2012 yhteishausta lähtien suomalaishakijat hakevat opiskelupaikkoja samoissa kiintiöissä ruotsalaisten kanssa. Suurin osa hakijoista hakee opiskelupaikkaa todistusarvosanojen perusteella (betygsurval).

Högskoleprov-kokeen suorittaneet suomalaiset voivat kilpailla opiskelupaikoista kahdessa kiintiössä (betygsurval ja provurval).

1) Betygsurval eli todistusten perusteella haku

Hakijat valitaan lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Valinnassa huomioidaan päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo ja ylioppilastodistuksen yleisarvosana.

VHS laskee ulkomaalaisille hakijoille todistusten perusteella pistemäärän (10,00-20,00) todistusten vertailua varten. Sen lisäksi voi vielä saada max. 2,50 lisäpistettä.

Tämän sivun oikeasta laidasta löydät VHS:n yleisohjeen pisteiden laskemiseen ja CIMOn epävirallisen ohjeistuksen. Yksityiskohtaisissa kysymyksissä sinun tulee kääntyä yhteishaun järjestäjän (VHS) puoleen.

Jos haet opiskelupaikkaa ammatillisen tutkinnon perusteella, voit tarkistaa pisteytyksen periaatteet Antagningen.se-verkkopalvelusta.

Valintaryhmistä ja yleisistä valintakriteereistä sekä vertailuluvun laskemisesta löydät lisätietoja Antagning.se-verkkopalvelusta.

2) Provurval eli valintakokeen perusteella haku

Voit tulla valituksi myös valintakoeryhmän kautta, jos sinulla on voimassaoleva högskoleprov-tulos ja täytät muut koulutusohjelman tai -kurssin valintakriteerit. Tässä valintaryhmässä voit saada pisteitä myös työkokemuksesta, jos olet työskennellyt vähintään 5 vuoden ajan vähintään puolipäiväisesti.

Lääketieteessä ja joillain taiteiden ja musiikin aloilla saattaa vaihtoehtoisena valintamenettelynä olla myös kokeisiin ja haastatteluun perustuva menettely. Valintaperusteet kannattaa tarkistaa aina suoraan tiedekunnista.